Esitämme radiokanavallamme myös runsaasti afrikkalaista musiikkia, jolle on tyypillistä polyrytmisyys, mikä tarkoittaa sitä, että musiikissa esiintyy päällekkäisiä ja vuoroittaisia rytmikokonaisuuksia, jotka muodostavat yhdessä rikkaan musiikillisen kokonaisuuden. Perusrytmejä kutsutaan afrikkalaisessa musiikissa omilla nimillään, joita ovat esimerkiksi Sunu, Kuku ja Jankadi. Näihin perusrytmeihin kuuluu sekä useita variaatioita että useita osioita. Rytmit siis muodostavat kokonaisia kappaleita eivätkä ne ole irrallisia. Afrikan aluperäiset asukkaat pitävät rytmejä melodioina.
Tiedätkö, mikä on zamburu? Jos et tiedä, pysy kuulolla; tämä ja monta muuta asiaa selviää kuuntelemalla Suomen radio Tassilia! Radiokanavallamme esitellään monipuolisesti Afrikan eri osien musiikkia. Haastattelemme usein myös afrikkalaisen musiikin harrastajia ja tarjoamme kuuntelijoille erilaisia tietoiskuja. Tiesithän, että osa lähetyksistämme on suomenkielisiä, osa englanninkielisiä, osa arabiankielisiä ja osa pidetään muilla afrikkalaisilla perinnekielillä. Zamuburusta voimme kertoa sen verran, että zamburuksi kutsutaan henkilöä, joka soittaa, laulaa ja tanssii musiikkia, joka on lähtöisin Länsi-Afrikan eri osista. Zamburu ei koskaan käytä moderneja sähköisiä soittimia, mutta esimerkiksi bassorummut ovat suosittuja. Bassorumpujen ääni kuuluukin kauas soittajien päästessä vauhtiin! Muita suosittuja soittimia ovat esimerkiksi puusta valmistetut ksylofonit, jota kutsutaan Afrikassa nimellä balafon, ja joita löytyy orkesterista kolme.
Suomen radio Tassilissa kuulet myös länsiafrikkalaista laulua, jota lauletaan aina etnisellä kielellä. Näitä etnisiä kieliä löytyy Afrikasta lukuisia; jo saman valtionkin sisällä saattaa olla useita etnisiä ryhmiä, joilla on omat kielensä. Nämä etniset kielet ovat käytössä valtioiden sisällä valtion virallisen kielen rinnalla. Länsi-Afrikassa sijaitsevassa Senegalissa käytetään esimerkiksi seuraavia kieliä: mandinka, susu, diola ja wolof.
Afrikkalaisessa musiikissa yleensä vuorotellaan kysymyksiä ja vastauksia. Vuorottelu tapahtuu kuoron ja soololaulajan välillä. Kuoro-osuuksissa korostuu laulun heterogeenisuus soundin osalta, mikä tarkoittaa sitä, että kaikki kuoron laulajat mukailevat hieman laulettavaa melodiaa, vaikka olisivatkin kaikki laulamassa samaa melodiaa. Äänestä pyritään siis luomaan laaja kirjo erilaisia ääniä – ei tasaista massaa. Monet laulut ovat moniäänisiä ja usein erilaisia huudahduksia käytetään musiikin elävöittämiskeinoina.
Afrikkalaisessa, perinteisessä musiikissa ei perinteisesti käytetä lainkaan äänenvahvistimia, kuten vaikkapa mikrofoneja. Sanojen kuuluvuus on kuitenkin perinteisessä afrikkalaisessa musiikissa erittäin tärkeää, minkä vuoksi laulu on kireää, korkeaa ja kovaa; jopa rumpujen yli lauletaan! Nasaaliäänet ovat yleisiä, mikä saattaa eurooppalaisten korvissa kuulostaa ensialkuun hieman erikoiselta.Länsi-Afrikassa rumpalit olivat muuten yleensä arvostettuihin sukuihin kuuluneita miehiä, joiden suvun esi-isät toimivat jo 1500-luvulla kiertävinä muusikoina sekä hovimuusikoina.
Tiesitkö muuten, että Afrikasta kulkeutuneiden orjien mukana siirtyi myös vahva musiikkiperinne, joka loi juuret länsimaiselle rytmimusiikille, kuten jazzille, rockille, bluesille, soulille, reggaelle sekä hip-hopille? Jos et tiennyt, kannattaa kuunnella Suomen radio Tassilin lähetys 20.1.2016 kello 15-17. Tässä lähetyksessä pureudumme länsimaisen rytmimusiikin afrikkalaisiin juuriin monesta eri näkökulmasta. Lähetyksessä haastatellaan niin musiikkitutkijaa kuin afrikkalaisen musiikin harrastajiakin. Lähetykseen on kerätty myös ääninäytteitä, joiden kautta kuulija voi huomata hämmästyttäviä yhteneväisyyksiä afrikkalaisen musiikin ja länsimaisen rytmimusiikin rytmeissä.
Kurssit
Järjestämme studiollamme myös afrikkalaisen musiikin kursseja lapsista aikuisiin. Näillä kursseilla pääset tutustumaan afrikkalaiseen musiikkiin ja soittimiin afrikkalaisen musiikin harrastajien johdolla. Tule tutustumaan esimerkiksi Djembè-rumpuun, joka on tärkeä Malinke-rumpu ja joka on ehkä tunnetuin afrikkalainen rumpu Afrikan ulkopuolisissa maissa. Opit kursseillamme, kuinka tätä rumpua soitetaan paljain käsin. Tutustut kursseillamme myös dundun-rumpuihin, joita soitetaan puukepeillä, ja jotka ovat kaksikalvoa käsittäviä bassorumpuja.
Kursseista esitetään kooste myös Suomen radio Tassilissa. Jos kiinnostuit vuoden 2016 alkamassa olevista afrikkalaisen musiikin kursseista, voit ilmoittautua tai kysyä lisätietoja soittamalla numeroon +358 98765457 arkisin kello 8-16.